Sivut

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Kukkakatsaus



Viikonloppuna oli niin kuuma ettei pihalla eikä sisällä jaksanut tehdä yhtään mitään. Porottava helle vei mehut totaalisesti. 

Olin jo kauan ihmetellyt kun en saa kuviini tallennettua kunnolla kukkien oikeata, kaunista väriä. Useimmat kukkakuvistani olivat aika valottuneita, kuin haudan takaa. Nyt vihdoin löysin valotusta säätelevän namiskan ja kuvieni laatu parani ainakin hieman.


Yksivuotisten penkki


 Joskus toukokuussa kylvämäni lastenkukkaseoksen kukat ovat jo alkaneet kukkia! Laitoin penkkiin sekaan myös kaliforniantuliunikoita, kehäkukkia ja oopiumunikoita. Tällä hetkellä penkissä eniten kukassa on tunnistamattomat, hieman vaatimattoman näköiset kukat.




Liila oopiumunikko. Harmi kun tämä kukki ainoastaan yhden päivän ja sitten lakastui pois.


Kaliforniantuliunikot ovat kuin itse aurinkoja. Ne avautuvat vasta kun aurinko paistaa kunnolla ja suivaantuvat varjosta ja pilvisestä säästä. Illalla ne pistävät itsensä tiukkaan sumppuun. Toisaalta, kalifornialaiselta unikolta ei muunlaista käytöstä voida odottaakaan.


''Joo, tiukasti supussa ollaan, nähdään taas kun aurinko paistaa. Adios!''

Etupihalla


Etupihan alkuperäiset syysleimut kukkivat nyt. Kaikki ovat aniliininpunaista lajiketta. Aniliininpunaisesta väristä en erityisemmin välitä mutta ehkä ensi vuonna laitan niiden seuraan valkoista leimua.

Tämä ainokainen on itse kasvattamani kesäleimu (Phlox drummondii), Phlox of sheep-siemensekoituksesta. Ensi vuonna yritän leimujen kasvatusta uudelleen toivottavasti paremmalla menestyksellä.

Punahattukin kukkii. Punahatut minun täytyy jatkossa kasvattaa siemenestä: tämäkin yksinäinen taisi maksaa taimena lähes 5 euroa.

Kaaosmaiseen etupihan penkkiin on kylväytynyt erikoinen, kaunis sininen kukka. Ankaran googlettamisen tuloksena sain kukalle nyt nimen: tarhaneito, (nigella damascena). Tarhaneitoa viljellään yksivuotisena ja sen siemenkotia käytetään kukka-asetelmissa.

Sekä muualla...










Keltapäivänlilja-pöheikön takana kukkii jokin kämmekkäkukka.










Kesä ei ole kesä ilman päivänkakkaroita <3
 Ryteiköstä löysin ihanan hortensian. Ensi viikonloppuna pitää viedä kaunottarelle kahvia, sitä ei varmastikaan ole lannoitettu vuosiin.




Sain nypittyä monta palsamia mutta urakka tuntuu ylivoimaselta. Suurimmat palsamit yltävät kolmen metrin korkeuteen ja mehiläiset pörisevät pöheikössä. Pelkään että saan piikistä jos nykäisen pörriäisten ruokakasveja. Lisäksi oli niin kuuma. No, ehkä ensi viikolla saan urakan suoritettua loppuun.

Lopuksi esittelen ruman toukan jonka löysimme horsmia repiessämme.




sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Helteinen kesälomaviikko Röttelössä


 Vietimme yhden kesälomaviikon Röttelössä. Säät suosivat meitä, koko viikon oli karmea helle. Saimme kuitenkin valtavan paljon aikaan! Ukko innostui tilaamaan terassilautoja ja yhden päivän kesti kun saimme suuren terassin koivujen katveeseen.

Joutessaan Ukko myös korjasi etuseinän lahonneet laudoitukset ja vaihtoi puhkikuluneet rännitkin. Tänään sunnuntaina saapui suuri ukkosmyrsky ja uudet rännit pitivät pintansa. Nyt ongelmana on se, että rankkasateen jälkeen vesi jäi lammikoksi ja räiski uusien laudoitusten alapäätä märäksi, juuri sillä tapaa edelliset laudat olivat lahonneet. Täytyy laittaa mietintämyssy päähän ja pohtia miten roiskimisongelman tulisi ratkaista.

Vinolaudoituksen ja uuden tervapaperin vaihtamista
Lautoja ei onneksi ollut tarvetta vaihtaa kokonaan. Kunhan rimat saadaan paikalleen ja maalataan, niin saumoja ei varmaan edes huomaa.


Tässä Watti seuraa silmä kovana terassilautatoimituksen sujumista.
Terassi valmiina, kyllä nyt kelpaa kahvitella!

Uusi sohvakalusto

Kävimme perjantaina Salon Ekocenterissä etsimässä erinäisiä tilpehöörejä Röttelöön. Mutta koskaan ei kyllä tule ostettua sitä mitä alunperin piti, vaan jotain ihan muuta. Päädyin ostamaan lähes täydellisessä kunnossa olevan 50-luvun sohvakaluston. Vanha, kaatopaikalle päätynyt 70-luvun sohvamme sekä näytti raihnaiselta ja lisäksi kitisi. Sänkymekanismikaan ei oikein toiminut.



Kalustoon kuuluu sohvan lisäksi kaksi siroa nojatuolia joissa on mukava istua (tai maata).

Puutarhassa

Vajan edessä tarha-alpit ne jaksavat levitä ilmiömäistä vauhtia. Viime viikolla nyppimäni alpit olivat kasvaneet juurista uudelleen ja olivat tukahduttamassa kuunliljojani. Siirsin osan alpeista ''kurituspenkkiin'' tien laitaan. Siellä ne saavat levitä vapaasti. Villiintyneitä valkoisia ukonkelloja tulee pääsemään myös kurituspenkkiin.


Kurituspenkki. Uskon että tarha-alpien elinvoima kyllä riittää uuteen kotiin sopeutumiseen.

 Tuoksuleukoijien ankea kohtalo

Olin joskus toukokuussa tilannut Englannista asti tuoksuleukoijien (matthiola bicornis) siemeniä ja istutin ne vasta perustamaani kukkapenkkiin. Siemenet itivät yli odotusten ja odotin jo kukintaa ja huumaavaa tuoksua, kunnes tällä viikolla vasta huomasin leukoijieni surullisen kohtalon: lähes jokaikinen kukan nuppu oli syöty! Mikään muu siementaimi samassa penkissä ei kelvannut, mutta leukoijat kelpasivat.

Lähes kaikki leukoijat kuolivat. Istutin hätäkeinona samettikukkia mutta eivät ne taitaneet auttaa enää.

Ainoa jäljelle jäänyt leukoijan rääpäle. Kukka pisti itsensä hassusti rullalle päiväksi, illalla se taas aukeutuu.
 

Uusia kukkalöytöjä

Pihalta löytyneet varjoliljat kukkivat nyt! Minulla on sekä valkoisia että vaaleanpunaisia yksilöitä. Muutama ryteikköön karannut täytyisi siirtää sitten kun ovat lopettaneet kukinnan.


Etupihalle on putkahtanut kuin tyhjästä ihania harjaneilikoita. Niitä on valkoisia, aniliininpunaisia, vaaleanpunaisia ja kirjavia.Harjaneilikoiden rönsyjä oli aika helppo repiä maasta ja siirtää kukkapenkkiin kasvamaan.



Yksivuotisten kukkien turvaksi hankin muutaman samettikukan, toivon että ne estävät tuoksuleukoijien saaman kohtalon.


Vauvatarha

Meille oli jäänyt ylimääräisiksi pari istutuskehikkoa. Niihin laitoin siemenkylvöille vauvatarhan. Kullerot kypsyttivät viimeiset siemenensä viikko sitten. Kylvin osan jo penkkiin kun jostain luin että vasta kypsyneet siemenet joissain tapauksissa kannattaa kylvää jo samana kesänä että taimi ehtii vahvistua talvea varten. Kulleron lisäksi kylvin kamomillaa, kuminaa, illakkoa ja lehtosinilatvaa. Laitoin myös pari riviä Neon-nimisiä kehäkukkia joiden pitäisi itää nopeasti.


Lopuksi Watti tutimassa ja pari ukkosrintama-kuvaa :)













maanantai 7. heinäkuuta 2014

Kattoa, kukkia, yksi ötökkä ja Kaapo-kissa

Röttelön slummipeltinen katto on saanut maalipeitteen. Valitsimme kattomaalin väriksi sammalenvihreän. Talon me tulemme jossain vaiheessa maalaamaan vanhanajan punaisella petrooliöljymaalilla. Lounais-Suomen maaseudun erilaisia maataloja ihailtuamme tulimme siihen lopputulokseen että musta katto olisi liian synkkä meille, harmaa taas ei eroaisi nykyisestä ollenkaan, kun vihreä taas korostaisi kivasti punaista taloa. Katolta on nyt myös vaihdettu vanhat naulat kateruuveiksi. Vanhoilla nauloilla oli tapana nousta ylös ja Ukko joutui syksyllä kaiken viiman ja puhurin keskellä naulata niitä takaisin.

Uusi, siistimpi katto.


Näkymä luonnonmukaiselle tontillemme
Emme ehtineet viikonloppuna tehdä mitään mitään erityistä, mutta kukkakierrokselle löytyi aikaa. Pari viikkoa sitten hankkimani pioni on aukaissut nuppunsa! Kukka on hempeän vaaleanpunainen vaaleankeltaisen keskustan höystämänä. Veikkaan että tämä on Laura Dessert, mutta en ole varma.


 Talvella ihmettelin mikä ihmeellinen kaalinkerä pihan perällä kasvaa, mutta nehän olivat sormustinkukkia! Ja nyt nämä komeat kaunottaret alkavat availla nuppujaan.


Näkymä ryteikköön. Tuolla emme punkkien pelossa enää paljoa uskalla kävellä ilman kumisaappaita ja suojavaatteita. Lupiinit ovat kyllä omalla tavallaan kauniita oikealla paikalla. Kukkapenkkiini en niitä istuttaisi.

Nämä unikot ostin valmiina kun kärsivällisyys ei riittänyt siemenkylvöjen tulosten odotteluun..


Lehmuskukan tädin vaaleanpunaiset kaunottaret


Kävimme vierailulla Lehmuskukan tädillä. Hänellä ja hänen miehellään on puutarhassaan aivan upea pionipensas ja kokonainen aidanne jotain ihanasti tuoksuvaa ruusua.

Pionipensas on ollut samalla paikalla vähintään 70 vuotta ja se kiitollisena on levittäytynyt aikamoiseksi puskaksi. Pionin lajike on ''Monsieur Jules Elie'' 1800-luvun lopulta. Pionikirjasta luin että vielä n. sata vuotta sitten Suomesta sai puutarhaliikkeistä monia kymmeniä sellasia pionilajikkeita joista nykyään ei olla kuultukaan. Jossain vaiheessa ihmisten mielenkiinto pioneihin lopahti (varmaankin sotien takia), ja pitkään puutarhaliikkeissä oli tarjolla vain valkoista, vaaleanpunaista ja punaista pionia. Hienoherra Jules Elietä ainakaan minä en ole nähnyt puutarhamyymälöiden valikoimissa. Monsieur Jules Elie tuoksui hurmaavalta ja ruusumaiselta. Kukan vanhetessa se kaikkensa antaneena vielä pulpauttaa itsestään korkean harjanteen vaaleita terälehtiä  ja alkaa vähitellen hiipua.

Nuori kukka

Hieman vanhempi kukka
Tädin ruusupensasta emme osanneet tunnistaa vaikka etsimmekin tietoa vaikka mistä. Ruusu oli aika erikoinen kun sen nuorissa kukissa ja nupuissa on punaisia läikkiä.
Ruusun erikoiset nuput

Läikikkäitä nuppuja

Ruusupensas on myös jotain vanhaa lajiketta ja on ollut paikoillaan monta vuosikymmentä.

Puuntuhooja

Mummon mökin portaitten juuressa on jo monta vuotta peräkkäin näihin aikoihin kuoriutunut puuntuhooja kuorestaan. Kummallista että tuollaiset ötökät ovat syntymäpaikka-uskollisia.
Hyvä että puuntuhoojalla ei ollut kavereita, yksi tällainen riittää.
Juuri kuoriutunut puuntuhooja istui paikoillaan monta tuntia siipiään kuivatellen. Onneksi emme astuneet sen päälle, se oli aika hyvin maastoutunut.


Kaapo-kissa

Jouduin jättämään Watin viikonloppuna siskon hoiviin. Sain vaihteeksi ihan toisenlaista kissaseuraa. Kaapo on siskoni pöyheä, valkoinen, ihmisrakas persialainen. Siinä missä Watti kiitäisi pää kolmantena jalkana ympäri mökkiä ja kävisi tervehtimässä kaikkia, Kaapo otti iisisti ja nukkui sängyn alla ja löntysti esiin vasta kun jotain mielenkiintoista tapahtui. Aamuyöstä sitä aina heräsi siihen kun jokin möykky on hypännyt sänkyyn ja tulee antamaan persialaista päähierontaa. 

Kotona Kaapon annetaan katsella lastenohjelmia tv:stä. Kaapo pitää eniten värikkäistä ja rauhallisista piirretyistä.