Ukolla oli ollut pikkujoulut perjantaina, ja hänellä oli kaamea kapula vielä koko lauantain, joten minä pääsin rattiin kun oli tarkoitus lähteä Röttelölle oli pitkästä aikaa.
Joulutunnelma alkaa pikkuhiljaa hiipiä sydämiin. Tekaisin joulutorttuja ja sytytin pari kynttilää.. televisiosta tai kännykästä emme katsoneet mitään surullisia, ahdistavia uutisia. Oltiin vaan.
Täytyy kuitenkin sanoa että yksi asia minua ärsyttää suunnattomasti: olen käyttänyt paljon rahaa tulppaanien, krookuksien, iiriksien ja muihin ihaniin kevätsipuleihin. Kuinka pahalta tuntuikaan kun näin että myyrä on käynyt järjestelmällisesti syömässä joka ikisen sipulin jonka on löytänyt. Saas nähdä saammeko nauttia minkäänlaisesta kevätkukkaloistosta ensi keväänä. Tuntuu sen verran turhauttavalta, että harkitsen sitä että ensi vuonna istutan vain myyrien inhokkeja: laukkoja ja narsisseja.
Watin viimeiset aamuruohot tältä vuodelta
Watti tuntuu rakastavan aina sitä kun se pääsee Röttelöön. Kaupunkiasunnossa on sen mielestä muka niin ahdasta, että usein Watin löytää vessanpöntöltä makoilemasta, ihankuin muualle ei pieni kissa mahdu.
Tuoreita, vihreitä heiniä nyt joutuu etsimään kuin neulaa heinäsuovasta. |
''Huonot apajat'' |
Joku kissakaveri on varmaan käynyt merkkaamassa talon nurkan, Watti analysoi tuoksun. |
Ja sitten tuli paniikki ja kiire sisälle. |