Sivut

tiistai 13. syyskuuta 2016

Täällä taas

Melkein hävettää, milloinkohan olen viimeksi blogiani päivitellyt? Olen ollut poissa ehkäpä siksi, koska jostain syystä puutarhakärpäseni oli pitkän aikaa muilla mailla. Kun olin lyhyellä kesälomalla, satoi melkein joka päivä ja joka päivä oli suunnitelmissa siirtää talon vieressä kasvaneet kuunliljat muualle, Suunnitelma kuitenkin lykkääntyi ja lykkääntyi, ja lopulta aloin jo vältellä rikkaruohojen nyppimistä ja kukkien kastelua. Ulos katsoessani näin vain listan mitä kaikkea piti tehdä. Sitten oltiin jo siinä pisteessä, että haaveilin helppohoitoisesta havu & kuunlija-puutarhasta :D. Tätä innottomuutta kesti siihen asti, kunnes tänä viikonloppuna pääsin Marketan puistoon sipuliostoksille. Sipulien ostelun jälkeen ukko noin vain yhdessä minuutissa oli huhkinut ne jo kauan mieltäni kuohuttaneet kuunliljat ylös, ja pääsin istutushommiin. Outoa kuinka vähästä kiinnostukseni puutarhaan oli kiinni.

Siirsimme talon seinää uhanneet kuunliljat reunustamaan molemmin puolin porttia. Samalla aitoukonhatut muuttivat siihen viereen, pois ahtaasta ja pimeästä penkistään. 

Pihan kolme isoa tammea tekevät hirveästi tammenterhoja, joka askeleella narskuu. Niitä putoilee myös kattoa vasten ja Watti katsoo pelästyneenä ylös: '' mikä tuo oli?''

Saksasta peräisin oleva humala on laitettu kiipeämään pitkin tammea. En ole vielä päättänyt uskallanko jättää humalan ruukkuun koko talveksi vai onko se kasville kuolemaksi.


 Shirley-unikot

Taisin keväällä innoissani kertoa siemenostoksistani. Onnistunein siemenostos oli Shirley-unikko. Shirley-unikko osoittautui oikein suloiseksi, hennoksi pikku unikkolajikkeeksi. Kuten kuvauksessa luki, unikoissani ei ollut ollenkaan mustaa. Shirleyllä on hennon karvaiset varret ja uusia kukkia on puhjennut ihan tähän asti. Laitan alle kuvakavaldin Shirleyn eri muodoista.

Tämä kesä oli niin sateinen, että kaliforniantuliunikot eivät tainneet kukkia kertaakaan. Ne kun vihaavat sadetta ja varjoa. Ensi kesänä sitten paremmalla onnella. 
Kerrannainen Shirley.

Melkein ruusukukkamainen Shirley

Hänen karvaisuutensa


Syysvuokko

Salon torilta ostamani syysvuokko oli hyvä ostos. Tänään ensimmäinen nuppu puhkesi kukkaan! 


Ihania pallomaisia nuppuja <3



 Watti

Watilla jatkuu onnellisen kissan elo normaalissa uomissaan. Viime perjantaina meillä oli vieraita kylässä ja Watille tapahtui ''moka'', tai pikemminkin virhearviointi. Se oli steppailemassa selkä köyryssä iskää kohti, aikeinaan jalkojen helliminen kyljillään. Sitten Watti katsoikin ylös, ja se huomasi että tämähän on väärä mies! Ukkohan oli ihan eri huoneessa. Watti juoksi kurnaisten pakoon mokansa huomattuaan. 

Watin rutiiniaskare, eli hiiriballadien laulaminen on säännöllisempää kuin ennen. Nykyään huolestun, jos Watti ei tuo minulle hiirtä nukkumaan mentyäni, Siinä tapauksessa sillä on ollut luultavasti liian stressaava päivä takanaan.
Mamin sipuliostosten haistelua.





KesäWatti <3

Toivottavasti syksy jatkuu yhtä kauniin aurinkoisena kuin tähän asti, Ja hauskaa loppuviikkoa kaikille! :)